keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Kuvapostausta ratsastuksesta

Moikka! Lillin talvikarva alkaa pikkuhiljaa olla tosi paksu joka näkyy myös kuvista ja on vähän epäsiistin näköinen. Meillä on ollut pakkasta jo muutaman päivänä ja tänään satoi pientä lumisumua aamusta, vaikka ilma olikin kivan kirkas. Toivottavasti kenttä ei kuitenkaan vielä vähään aikaan menisi jäähän jotta pääsee ratsastelemaan kunnolla ennen lumien tuloa. Pahinta aikaa on, jos kenttä menee ihan jäähän mutta ei sada lunta pehmikkeeksi kovan jäätyneen hiekan päälle. 

Pari päivää sitten kuvailtiin Tiian kanssa kun ratsastettiin. Menin Lillillä ensin ja tällä kertaa ehdittiin juuri ennen kuin alkoi hämärtymään. Lillin ratsastuksen jälkeen Tiia meni sitten Voitolla ja minä kuvailin sen. Lillillä oli ratsastusta ennen ollut vapaapäivä, kevyt ratsastus, raskas maasto ja Sinin ratsastus eli en ollut itse päässyt vähään aikaan menemään sillä kunnolla. Aloittelin kunnolla käynnissä tekemällä pysähdyksiä ja taivuttelemalla Lilliä, sitten kun Tiia tuli kentälle kameran kanssa aloin ravailla. Käynnistä on usein hankala saada hyviä kuvia hyvästä kohdasta, kun taas ravissa hyvän kuvan saaminen on paljon helpompaa.  

Spooksin toppaliivi jota ei voi liikaa kehua! Alussa en edes erityisemmin tykännyt tästä ja jossain vaiheessa annoin Tiiallekkin vaihdossa kun ei itse tullut käytettyä. Nyt kuitenkin toppis on ollut kovassa käytössä ja menee kivasti kylmemmillekkin keleille kun laittaa alle paksumpaa takkia. 

Itseasiassa yhdessa ratsastuskoulussa, jota käytiin testaamassa aiemmin kesällä tehtiin paljon pysähdyksiä ja siirtymisiä. Sen tunnin jälkeen olen itsekin tykännyt Lillillä alkaa tehdä pysähdyksiä, joita en aiemmin ole pahemmin itse käyttänyt. Ihan vaan käynnistä hyvä pysähdys niin että jalat on tasan ja Lilli keskittyy eikä ala tähyillä ympäriinsä ja siitä reipas liikkeelle lähtö. Usein joutuu alkuun vähän enemmän pyytää Lilliä kävelemään heti pysähdyksestä eteenpäin, kun se helposti jää hidastelemaan. Pikkuhiljaa sitten kun on tehnyt useamman pysähdyksen se alkaa kuunnella hyvin ja huomaa kyllä selvän eron miten se kuuntelee paremmin ja tietää että pitää lähteä reippaasti kävelemään. 

Menin vain käyntiä ja sen jälkeen kunnolla ravia, mutta laukan jätin toiselle päivälle kun alkoi uhkaavasti hämärtyä ja piti päästä kuvailemaan Tiiaa ja Voittoa. Olen muuten ratsastellut Lillillä viimeaikoina aika paljon ilman alaturpahihnaa. Se menee hyvin ilman kevyinä ns. hölkkäilypäivinä kun ei tarvitse mennä laukkaa jossa saa ottaa vähän enemmän kiinni edestä kunnolla töitä tehdessä. Lilli on hyvä ja rauhallinen suusta joten se menee kyllä hyvin ilmankin. Maasto ja kunnolla ratsastus sitten vaativat turpiksen ettei se auo suuta. 

Kivan värinen tausta ketällä, kun taustalle paistaa laskeva aurinko 

Ratsastus meni kivasti ja Lillillä on aina kiva huomata miten se vertyy ja notkistuu ratsastuksen aikana. Se voi olla alkuun aavistuksen kankea ja erityisesti reippaan maastoilun jälkeen silläkin varmasti lihakset jumissa kun Sini ei vielä niin hyvin saa sitä taipumaan vaikka olikin mennyt edellisenä päivänä.  Lopussa sitten ravailujen jälkeen kävelin hyvät käynnit ja jätin sen suoraan ulos jotta päästiin ripeästi kuvailemaan seuraavaa ratsukkoa. Tällä hetkellä niin helppo käydä loppukäynneillä maastossa vähän kauempanakin, kun Bella kolmantena hevosena on Voiton seurana sillä aikaa. 

Tottakai ainoaan hyvään kuvaan missä Lilli katsoo kivasti kameraan sen edessä on juuri tarhan sähkölanka

Tällaiset pääkuvat on aina niin kivoja! Lillin kanssa pitää kyllä olla nopea, koska sen ilme pysyy kivana vaan sen sekunnin murto-osan Voiton kanssa nenät vastakkain ja heti sen jälkeen korvat taakse. Kuvauksellisesti ja muokatessa ongelmia tulee myös aina siitä, kun Lilli on niin valkea ja Voitto tumma niin kontrasti on suuri.   


Tykkäättekö ihan tavallisista ratsastus postauksista? Ennen oli helppo kirjoitella valmennuksista, mutta nyt kun ei pahemmin käydä missään niin kirjoittelut itse Lillillä ratsastuksesta on jäänyt vähemmälle, vaikka ihan samalla tavalla vielä ratsastelen sillä kotona päivittäin. 

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Viisi vinkkiä ylioppilaskokeisiin

Tänä syksynä kirjoitin ylioppilaskokeista vain enkun, joka on ollut itselleni aina hankala. Olemme saaneet jo alustavia tuloksia, ja omaan tasoon nähden meni kaiken kaikkiaan hyvin. Nyt vain jännitetään lopulliset tulokset ja sen jälkeen uskaltaa vasta iloita ääneen. Kirjoitin bilsan jo poikkeuksellisesti kakkosen keväällä. Silloin kokeeseen valmistautuminen oli siis kaiken muun rinnalla samaa aikaa, kun nyt kolmosella kevään kokeisiin on onneksi lukuloma aikaa valmistautua. Biologiasta kirjoitin kahta pistettä vaille L:n, joka jäi tosi paljon harmittamaan koska numero sitten jäikin E:ksi eikä noussut L:n puolelle ja ero oli vain kaksi pistettä!

Useampaan kertaan moni kiinnostunut on kysellyt miten itse valmistaudun ylioppilaskokeiisin ja onko minulla mitään vinkkejä lukemiseen tai ajan käyttöön. Minä, kuten varmaan kukaan muukaan ei osaa sanoa juuri sitä yhtä varmaa tapaa miten pärjätä kokeessa, mutta tässä pari vinkkiä mitä itse huomasin lukiessani nyt muutamaan ylioppilaskokeeseen. 

Ajan varaaminen 
Ehkä tai toivottavasti monelle itsestäänselvyys, mutta asia mistä en voi itsekään saada liikaa muistutuksia! Itse aloitin lukemaan biologiaan pikkuhiljaa jo jouluna, kun kirjoitukset olivat vasta kevään puolella. Liian usein kuulee jonkun aloittelevan lukemaan vasta paria viikkoa ennen kokeita, jos sillonkaan. Lukeminen kannattaa aloittaa siis hyvissä ajoin ja edetä hitaasti, jolloin urakka ei tunnu niin isolta eikä stressiä jää liikaa juuri ennen kirjoituksia. Motivaation puute oli kyllä itsellänikin koko ajan läsnä mitä aiemmin aloitin lukemisen, koska kirjoitukset tuntuu sillon niin kaukaiselta asialta. Onneksi juuri ennen bilsan kirjoituksia sattui neljän päivän vapaa, jonka käytin lähes kokonaan lukemiseen ja sillon oikeasti oli kiva lukea, motivaatio oli huipussaan ja pystyin käydä läpi viimeiset kurssien hankalimmat asiat juuri ennen koetta. 



Kirjoista pänttäämisen sijaan elokuvien, dokumenttien ja videoiden katsominen
Laiskan lukijan pelastus! Googlaamalla löytyy ääretön määrä erilaisia opetusvideoita. Bilsassa käytin apuna Netflixin dokumentteja ja katsoin paljon YouTubesta animaatioita jotka on super hyviä ja opettavaisia sekä ainakin itselleni kiinnostavia! Kaikki tarttuu mieleen niin paljon paremmin kun katsoo kiinnostavaa videota tai hienoa animaatiota, kun niin että kaikki pitäisi kuvitella mielessä kirjasta lukiessa. Englannin kirjoituksissa ja erityisesti kuunteluun suurena apuna oli englannin kieliset selkeät sarjat. ihan sama mitä katsoo ilman tekstejä, niin siitä on apua kun kuuntelukorva kehittyy. Elokuvien ja sarjojen katselu ja kuuntelu voittaa myös perinteisen kirjasta lukemisen heittämällä, aineesta riippumatta netistä löytyy aina sopivaa materiaalia. Lukeminen ei edes tunnu lukemiselle vaikka käyttää monta tuntia asian opetteluun videoiden kautta!

"Välillä voi palkita itsensä reippaasta lukemisesta"
Kun lukeminen alkaa tympiä karkkia, herkkuja tai vaikka vaan hedelmälautanen kirjojen seuraksi kummasti auttaa jaksamaan. Myös itse käytin sitä, että otin tavoitteeksi lukea vaikka pari tuntia ja sen jälkeen otin jotain hyvää ruokaa "palkinnoksi" tai katsoin yhden jakson hyvää sarjaa yms. mistä nyt itse tykkää eniten juuri sillä hetkellä. Palkinnot ja tavoitteet sekä jaksottaminen auttaa kummasti, eikä muutenkaan ole järkevää yrittää lukea yhtä kirjaa yhdessä illassa kokonaan ilman yhtään taukoa tai välitavotteita.

Päivässä vaikka tunnin tai parinkin lukeminen auttaa jo paljon kun käyttää ajan tehokkaasti ja sen jälkeen on sitten kiva ottaa rennosti ja hyvällä omatunnolla pitää taukoa.
Kurssinumerot ei määritä suoraan pärjäämistä ylioppilaskirjoituksissa
Toki kursseista saadut numerot antaa vähän suuntaa omasta tasosta ennen todellista lukemista ylppäreihin. Jokainen myös itse tietää paljonko on joutunut tehdä töitä perus kokeiden eteen. Kirjoituksiin kuitenkin lukemalla saa helposti korotettua numeroa eli ei kannata mennä kirjoittamaan asenteella, että tulee saamaan saman mitä kurssikokeista keskimäärin, eikä ole mahdollisuutta edes korottaa numeroa. Lukemalla saa ihmeitä aikaan ja itsekin olen vasta kunnolla panostanut lukemiseen ennen kirjoituksia, enkä niinkään kurssien pienempiin kokeisiin joka näkyy kyllä myös numeroista. En suosittele tätä, mutta ei kuitenkaan kannata luottaa myöskään liikaa siihenkään että kurssien loistava suoriutuminen takaa heti hyvän menestyksen ylppäreissä.

Hyvällä asenteella kirjoittamaan
Ensimmäisissä kirjoituksissa ainakin itseäni jännitti jonkin verran itse koetilanne, mutta myös kokeen tekeminen johon oli valmistautunut pitkään. Alussa meni vähän aikaa keskittymiseen ja ajatusten kokoamiseen kun vihdoin sai avata koepaperit odottelun jälkeen. Kuitenkin tärkeä asia kokeeseen mentäessä ja jo edellisinä päivinä on hyvällä asenteella kirjoituksiin lähteminen. Ei kannata murehtia niitä asioita joita ei osaa tai miten joku asia on mennyt huonosti, vaan olla positiivinen ja luottaa itseensä niin koetta on kivempi tehdä. Enkku tuntui ihan mahdottomalta ja niin tuurista kiinni miten kielioppi sattui menemään kokeessa, mutta hyvällä asenteella ja valmistautumisella pärjäsin jo pitkälle!

Näiden vinkkien lisäksi toki lukemattomia muita, mutta tässä ehkä ne mitkä itselleni tuli ensimmäisenä mieleen omasta lukemisestani ja ensimmäisiin kirjoituksiin valmistautumisesta. Samat ohjeet pätee myös toki ihan perus kokeisiinkin mutta niihin en ole niin ehtinyt ja jaksanut panostaa kun koeviikko viimeksikin sattui kirjoitusten kanssa samaa aikaa harmillisesti.  

Onko teillä muita omia hyviä vinkkejä näiden lisäksi miten olette valmistautuneet kirjoituksiin? 



torstai 6. lokakuuta 2016

Syksyinen puhelimen tyhjennys

Moikka! Tällä kertaa julkaisen teillekkin pitkästä aikaa kuvia puhelimelta. Näistä postauksista on aina tykätty ja mielelläni otan puhelimella kuvia kaikesta ja kaikkialta. Kamera kulkee siinä kätevästi mukana, vaikka kuvat eivät olekaan ihan kunnon kameran tasoisia, puhelimella saa silti ikuistettua suurimman osan näkemämme paremmin kuin hyvin! Tällä hetkellä suurin ongelma on ehkä se, että puhelin alkaa olla niin täynnä kuvia joita kuitenkin haluan kantaa siinä mukana. Nyt myös uuden koneen myötä on helppo siirrellä iCloud kuvajaon avulla kuvia puhelimelta ja avata ne suoraan koneelle ilman johtoja tai muita ohjelmia. 

Armi lenkillä minun kanssa aamulla. Koeviikolla ehdin hyvin aamupäivästä käyttää koirat lenkillä ja oli ihana kävellä pidempiäkin pätkiä niin kivassa ilmassa ja lähes joka päivä paistoi aurinko. Nyt kyllä pikkuhiljaa puista alkaa olla lehdet tippuneet, niin maisema ei näytä enää kuvissa yhtä oranssin syksyiseltä kun vähän aikaa sitten.  Tänne päätyi lopulta kuva pelkistä syksyisitä lehdistä. Yritin ottaa Nipsusta kuvia kun se juoksenteli lehdissä, mutta lopulta puhelimen kamera oli niin hidas, että kuvissa näkyi vain epämääräinen ruskea heilahtanut koira ja kirjavat lehdet. Nipsu otti kyllä hyvin kiinni putoilevia lehtiä että siitä olisi voinut saada järkkärillä hyviäkin kuvia jos olisi ajan kanssa ruvennut ottamaan. 
Sitten ihania uutuuksia ja syksylle täydelliseen aikaan tulleita juttuja House Of Brandonilta. Musta Onlyn bomber-takki kevyellä vuorella, tämä on täydellisen mallinen ja juuri sellainen välikausitakki jota olen etsinyt. Itse tykkään takeista joissa ei ole huppuja niin tämä on kyllä kiva näin syksystä ja sopivan lämmin viileäänkin ilmaan. Tästä takista on vielä ale tällä hetkellä eli kannattaa käydä tsekkaamassa tästä*! Dr.Denim farkut ovat olleet jo monta vuotta omia kestosuosikkejani. Tästä* pääset suoraan sivuille kyseisiin jalassa oleviin super hyvin istuviin ja ihanan värisiin denimeihin. Dr.Denimeistä on myös paljon eri malleja House Of Brandonin nettikaupassa joten suosittelen testaamaan jos metsästät hyvin istuvia mutta joustavia farkkuja.
Ratsastuskoululaiset Nerea ja Einar ovat syöneet urakalla tallin pakkaseen kesästä jääneitä mehujäitä. Lilli joskus kesällä maisteli jäätelöitä ja ainakin tuoksu on sen verran hyvä että sitä kyllä kiinnostaa mehujäät enemmän kuin omat ruuat. Olen vihdoin saanut loppuun huoneen uudelleen tapetoimisen ja pienen sisustamisen, joka aloitettiin jo kesällä. Nyt on taas ihanan valkoista ja siistiä kun tuntuu että asuin keskellä remonttia monta kuukautta ja kaikki tavarat oli ympäri taloa remontin tieltä.
Hevosilla alkaa olemaan jo kunnon talvikarva. Pitää toivoa että kenttä ei mene vielä pitkään aikaan pysyvästi jäähän, koska siihen yleensä on loppunut aktiivinen liikuttaminen pohjien ollessa jäisiä. En odota kyllä yhtään innolla kunnon talvea, hokkeja tai tilsoja jotka entisestään huonontaa ratsastus mahdollisuuksia. Oma maneesi olisi kyllä kiva talveksi :D Ostoksilla ja kivojen syysuutuuksien testailua. Olen nyt käyttänyt paljon pitkiä takkeja ja ehkä talveksikin löytyy joku kiva samantyylinen takki mutta paksumpana kuin kuvassa oleva.
Ihana salaatti ja Netflix paras yhdistelmä koulupäivän jälkeen omassa sängyssä. Onneksi kohta on sitten myös oma ajokortti niin helpottuu koulussa kulkeminen! Pikkuhiljaa pitää myös heittää hyvästit lyhythihaisille paidoille. Meillä on ainakin koulussa niin viileää että siellä saa jopa olla mieluummin takki päällä, kuin lyhythihaisella tähän aikaan vuodesta.
Nyt alkaa taas olla ajankohtaista vaihtaa blogin ulkoasua vähän pois kesäisestä tyylistä. Banneri on tällä hetkellä niin raikas, että nämä syksyiset kuvat eivät sovi siihen yhtään. Syyslomalla tavoitteena olisi pistää blogille vähän uutta ulkoasua ja muutenkin kuvailla muutama video, jota aina toivotaan niin paljon! Käykää kurkkaamassa myös Instagramista käyttäjältäni @pinjasuomalainen uusimmat kuvat jos ette vielä ole vakituisia seuraajia! 
*tuotteet saatu blogin kautta

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Toppavaatteet esiin ja ratsastamaan hämärään

Moikka! Tällä kertaa kuvia kun itse ratsastelen Lillillä. Valitettavasti selvisin talliin vasta illemmast akun alkoi olla vähän hämärää, joten kuvat on nyt vähän erilaisia kun kirkkaalla päivänvalolla otettuja. Aamupäivästä siivoiltiin tallissa ihan kunnolla monen ihmisen voimalla ja tehtiin ns. syyssiivous. Bellan omistaja oli myös auttelemassa ja isommalla porukalla ei mennyt pitkään. Siivoiltiin laitumet, imuroitiin kalterit ja pölyisimpiä pintoja, pyyhittiin pölyjä, vaihdettiin ikkunaan lasit kesäisten verkkojen tilalle ja järjesteltiin muutenkin tavaroita omille paikoilleen. Siistiä tuli ja kun kaikki vähäinenkin pöly saadaan pois se on sitten pois myös hevosten hengityksestä ja edistää raikkaampaa talli-ilmaa meille sekä hevosille. 

Lillillä oli kaksi vapaapäivää poikkeuksellisesti putkeen perjantaina ja lauantaina omien menojeni vuoksi, joten kipusin selkään kuvauksia varten pari päivää levänneen ponin selkään. Lilli tosiaan oli kyllä kivan reipas vapaapäivien ansiosta ja varmaan todella paljon viilentynyt ilma myös sai vahtia siihen. Vaikka itsellänikin oli päällä jo Spooksin kestosuosikki ihana toppaliivi, tuntui vähän viileälle ja alla olisi saanut olla enemmänkin vaatetta.

Lillin uusi lyhyt kampaus onkin tainnut jo näkyä muutaman kerran blogissa. Harja näyttää paljon siistimmälle näin lyhyenä ja otsaharjaankin alkaa olla tottunut, koska se tuntui alussa vähän liian suoraan leikatulle :D

Tiia tosiaan tuli kentälle mukavuuden haluisena ihmisenä minun soitosta vasta kun olin alkuverkannut ja kävellyt Lillin valmiiksi. Kuvia ei tullut paljoa, mutta nyt tässä kaikki onnistuneimmat. Taivas oli vielä kivan vaalea, kun aurinko oli laskemassa. Kentällö alkoi kuitenkin olla ikävän hämärä ja oli jo lähes pimeä kun olin loppukäynneillä tiellä. Syksy alkaa tulla kovaa vauhtia ja illat pimenee ihan tosi nopeasti. Hevoset ovat olleet ilta-talliin asti ulkona ja viihtyneet ihan hyvin kun tallilla on valoa ja nytkin annoin niille pikkuiset heinät sisälle lähtiessä että jaksavat sen reilun tullin iltatalliin asti. Lillillä alkaa olla myös aika paksu karva ja tänäkään vuonna ei aiota klipata sitä jotta säästytään ikävältä loimittamiselta joka tilanteessa, vaikka lyhyt karva olisikin niin paljon siistimpi ja helpompi hoitoinen. 

Ratsastelin alkuun hyvät alkukäynnit, kävelin ja taivuttelin sekä hölkkäilin löysillä ohjilla kenttää ympäri molempiin suuntiin. Lilli oli yllättävän hyvä vapaapäivien jälkeen ja varmasti huomenna vielä super paljon parempi kun tänään sai liikutettua sitä kevyesti mutta kunnolla verrytellen. Menin vaan ravia ja käynti, tarkoitus oli laukkaillakkin mutta ikävästi pimentyvä ilta sitten hidasti ja ajattelin lopetella jo aiemmin lyhyeen maastokävelyyn. 

Koko päivä tosiaan oli ollut ihanan aurinkoista ja syksyksi ihanan lämmin, mutta tietenkin saatiin idea ottaa kuvia vasta illemmasta hämärällä ja kylmällä...
Onneksi meillä on kentällä tosi hyvät valot talvea ja oikeasti pimeitä aikoja varten. Toivotaan että tulee ratsastuksen suhteen hyvä luminen talvi ja että kenttä pysyy hyvässä kunnossa niin Lillin liikutus voi jatkua yhtä aktiivisesti kun kesällä. Minulla helpottaa myös kaikkea ja erityisesti talliin menoa valosalla ja omaa jaksamista kun saan nyt seuraavan kuukauden sisään ajokortin. Ei tarvitse bussilla ajella ja suunnitella omia menoja niin tarkkaan kun pääsee itse autolla kulkemaan. Koulussa on myös tiedossa ihan kivoja ja suhteellisen lyhyitä koulupäiviä, joten tiedossa ei ole yhtä raskas syksy ja talvi kuin edelliset ainakaan koulun suhteen.