lauantai 25. huhtikuuta 2015

Tulossa uusi osoite blogille!

Uusi osoite on www.bonbonpinja.blogspot.com Eli sama vanha sisältöö tulee säilymään ja sama sivu, mutta osoitteen loppuosaan tulee muutos. Tulin ilmoittamaan vaihdoksesta nyt pari päivää etukäteen, koska vanhalla blogin osoitteella ei enää pääse blogiin, vaan pitää olla nimenomaan tuo uusi. Osoite on muuten ihan sama, mutta bonbon kohdan jälkeen tulee pinja, eikä poni mitä se oli ennnen. Toivotaan että vaihdos ei aiheuta kauheasti  sekaannusta ja jokainen blogin haluava löytää oikeaan osoitteeseen...


Viikko meni taas nopeasti, kun tuntuu että juuri oli viikonloppu, täällä muuten yhtenä päivänä oli ihan kunnolla lunta tullut yön aikana. Aamulla kun avasin verhon ja maa oli ihan valkea niin oli kyllä järkytys, onneksi lumi kuitenkin suli päivän aikana ja nyt on taas suhteellisen keväinen sää. Moni pyysi kuvaa Sheinsiden hupparista päällä, joten tuossa ylhäällä olisi, sekä myös kuva huivista päällä alhaalla.

Eilen kävin valmennuksessa Untolla, joka on siis valmentajan kouluhevonen. Meitä oli vaan kaksi ryhmässä, joten opetus oli vielä entistäkin yksilöllisempää ja koko ajan tuli tarvittavia neuvoja. Tehtiin ihan koko ajan hommia ja välilevähdyksiä ei pahemmin tullut, nyt on lihakset ja varsinkin selkä ja jalat ihan jumissa. Valmennuksen jälkeen kyllä sekä minulla että Untolla oli hiki, eli töitä tuli tehtyä. Tänään pitäisi myös ratsastaa molemmat hevoset, koska Tiia ei ole kotona.

Muutan osoitteen siis vasta myöhemmin, jotta mahdollisimman moni ehtii nähdä tämän ja tietää sitten miksi blogiin ei myöhemmin pääse vanhan osoitteen kautta!

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kevään 15 faktaa

1. Odotan paljon että koulu loppuu, tosin käyn kesälukiossa 2 ekaa viikkoa, joten varsinainen kesäloma alkaa myöhemmin. Kesälukio on kuitenkin rentoa kun voi keskittyä yhteen aineeseen ja toivotaan nyt että se näkyy myös kurssin numerossa

2. Tämän hetken kenkä suosikki on ehdottomasti Niken lenkkarit, jotka ennenkaikkea on super kivat jalassa ja myös hyvän näköset. Lenkkarit on niin paljon parempi vaihtoehto kun lättäpohjaiset ohuet kengät ja niillä on niin kiva kävellä pitkä päivä ilman että jalkoihin koskee!

3. Melkein heti seuraavana päivänä kun sain uuden iPhone 6 tiputin sen vahingossa taskusta hyppiessä maahan. Pelkään joka hetki että uudelle puhelimelle käy jotain, vaikka kyllä se suhteellisen kestävä on.

4. Siivoan tosi usein omaa huonetta, joko vaan järjestelen tavaroita tai imuroin ja pyyhin pölyjä. Vaikka huone on muuten lähes täydellisessä järjestyksessä vaatekaappi on sitäkin sotkuisempi ja kaikki vaatteet on useimmiten vaan kasassa hyllyjen pohjalla.

5. Tämän hetken paras ilta- ja välipala on jäiset mustikat. Olen nyt laskujen mukaan syönnyt niitä jo pari litraa viimeisen parin viikon aikana. Aamulla ennen kouluun lähtöä jätän mustikat suosiolla välistä välttääkseni sinisen suun.

6. Vähän aikaa sitten oli sellaista että en liikkunut lähes yhtään, kun koulussa ei ollut liikuntaa ja ratsastin niin harvoin. Nykyään huomaa kyllä valtavan eron kunnossa ja miten jaksaa juostakin hengästymättä pitkiä lenkkejä.

7. Lukiosta huonoin numero ensimmäisen vuoden aikana on 4 matikasta ja opettajalla oli kyllä suuri osa siinä, koska sain uusinnasta 9 samasta kurssista.

8. Tämän hetken blogin kävijäennätys on 215 000 kävijää kuukaudessa
 
9. Ainoa asia miksi en toivoisi että kesä tulee on kaikki ötökät. Pelkään varsinkin ampiaisia vaikka ikinä en ole saannut pistosta, olen niin monelle muulle asialle allerginen että ehkä eniten pelottaa jos olen pahasti allerginen pistolle ja se tulee esim. naaman tai kaulan alueelle. Usein jos varsinkin alkukesän hyttysistä saan järkyttäviä kutisevia patteja.


10. Blogin teko into tulee ihan vaiheittain, joskus teen postauksia ihan pakkolla, ja joskus taas postailen innokkaasti, päivittelen ulkoasua ja muokkailen blogia tunteja päivässä. Aina kun on saannut esim. bannerin vaihdettua ja lisäiltyä uusia koodeja jaksaa sen voimalla innostua postailusta entistä enemmän, ja koneen äärellä menee helposti vaikka koko päivä.

11. Joskus kun lukee ja katsoo vanhoja postauksia mietin mitähän ihmettä olen siihen aikaan miettinyt. Onneksi kehitystä on tapahtunut tässä vuosien varrella, ja toivottavasti nykyään blogissa on vähän erliasia postauksia :D

12. Jos katsoo tällä hetkellä yhteenkään meidän autoista voi nähdä jäätelöpapereita ja Lillin karvoja eli selvästikkin kesä on tuloillaan.

13. En ole vielä yhtään varma mitä haluan tehdä lukion jälkeen ja mitä haluan alkaa opiskella seuraavana, onneksi vielä on aikaa.


14. Saan aika usein kuulla valitusta miten olen huonosti ottanut kuvia, mutta kun keskityn kunnolla ja panostan kuviin kyllä ne lopulta useimmiten onnistuu. Viimeiakoina olen myös  onnistunut ottamaan maneesissa estevalkussa hyviä kuvia Tiiasta ja Voitosta.

15. Olen seuraillut suurella mielenkiinnolla uutta tv ohjelmaa Fitnesspäiväkirjat, mikä alkoi vähän aikaa sitten. Ohjelma on kuvattu itse, joten tulee fiilis kun katsoisi myday videoita mutta super paljon laadukkaampana kuvattuna ja vähän erilaisella sisällöllä.


sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Lillillä ratsastelua

Eilen vihdoin sain Tiian kuvaamaan kun menin illalla omalla kentällä. Lillillä oli takana muutama aika kevyt päivä, juoksutus, kävelypäivä ja vapaa, joten se oli normaalia reippaampi. Päivällä tosin käytiin kärryllä Tiian ja Voiton estevalkussa ja Lilli oli mukana ihan vaan seurana, kun sitä ei voi jättää vieläkään yksin kotiin. Alun perin meinasin että ratsastan suoraan valmennuksesta tultaessa, mutta en sitten loppujenlopuksi jaksanut jäädä talliin ja hyvä niin kun illasta tuli tosi kivoja kuvia. Koko päivän oli ollut aika harmaata ja kylmää ja ihan hyvä kuvien kannalta että ei ollut kauhean kirkasta.


Hyvien kävelyjen jälkeen aloin vaan taivutella Lilliä käynnissä, se on aina ollut tosi jäykkä mutta kyllä huomasi vielä eron parin kevyemmän päivän jälkeen. Tiia lopulta ei jaksanut odottaa että kävelin pidempää, joten otin alkuun pienet hölkät löysin ohjin. Lilli vertyy hyvin kun ihan vaan rennosti antaa sen ravailla isoja kaaria ja sitten on helpompi aloittaa kunnon työskentely ravissa ohjat tuntumalla. 

Kentän pohja on nyt tosi hyvässä kunnossa, toisella sivulla on vielä lumikasat reunalla, mutta nekin sulaa pois varmaan ensiviikon aikana jos samanlaiset kelit jatkuu. Kunhan tulee muutama aurinkoinen päivä, niin kenttä vielä vähän kuivuu ja sitten lanaamalla siitä saa ihanan pehmeän ja tasaisen. Ennen meillä oli lana joka vaan tasoitti, mutta nyt siinä on uusia tappeja jotka ns. ottaa syvemmältä hiekasta ja pehmentää paremmin pohjaa, joka helposti varsinkin näin märkien kelien jälkeen tasoittuu ja tiivistyy liikaa.

 

Ratsastin vaan kaikki askellajit suhteellisen kevyesti läpi ja nyt tänään meinasin mennä ihan kunnolla varsinkin laukkaa, joka jäi eilen vähän kesken. Omalla kentällä tulee yleensä ihan vaan ratsasteltua ja harvoin kehittelen tehtävää erikseen. Usein sitten kun tekeekin johdonmukaisesti yhtä tehtävää johon kuuluu erilaisia osia, huomaa miten hyväksi Lilli tulee kun saa sen toimimaan hyvin. Mennään kouluvalkuissa tosi paljon erilaisia tehtäviä, joten sieltä saa hyviä ja uusia ideoita myös Lillille kotiin. Varsinkin väistöt tekee hyvää Lillille, kun se joutuu vähän liikuttamaan jalkoja ja varsinkin takajalat joutuu oikeasti töihin.

Saatiin kentälle nyt myös sellaisia tötteröitä, joilla saa hyvin pistettyä kentälle reittejä, ettei yskin ratsastellessa tule oiottua esim. kulmissa. Monesti kenttä näyttää ratsastuksen jälkeen enemmänkin kanamunan malliselta kun suorakulmaiselta, kun molemmat sujuvasti vähän pyöristelee kulmista. Joku kerta pitää ottaa ihan tehtäväksi sellainen että ratsastaa hevosen kunnolla kulmaan.

Oli kiva ratsastaa virkeällä ponilla, joten nyt pitää jatkossakin suunnitella nin ettei tule liian montaa kunnolla kentällä työskentelypäivää putkeen.  Lilli tylsistyy ja väsyy niin helposti kun talvella jouduin keventämään niin paljon sen liikutusta ja nyt pitää hitaasti palata normaaliin liikutukseen. Pitää myös muistaa nyt, vaikka kenttä onkin sula ja siinä pystyy mennä kunnolla, ettei Lilli tarvitse samanlaista treeniä kun Voitto ja Lillillä voi olla kevyitäkin päiviä jolloin ihan vaan käyn maastossa tai kävelen kentällä. Lilli on joka kerta niin onnellinen kun käydään maastossa ja sitten se saa kävellä suoraan talliin tai tarhaan, eikä tarvitse mennä kentälle. Juoksutin sitä myös yksi päivä ihan vaan käyntiä ja vähän ravia, joka toi tosi kivaa vaihtelua ja oli ihan hyvää työskentelyä apuohjien kanssa. Juoksutus kuitenkin rasittaa sen verran jalkoja, että Lillillä en kehtaa kauhean säännöllisesti pyörittää sitä pienellä ympyrällä, vaan aina välillä vaihtelun vuoksi kevyesti juoksuttaminen tekee hyvää.


Kuvistakin kyllä huomaa, että Lillin harja ja häntä on kauhean väriset :D Niiden kuuluisi olla ihan valkeat, mutta tällä hetkellä väri on ennemminkin keltainen. Vielä on kuitenkin liian kylmä että voisin pestä sen joten pakko varmaan sietää keltaista väritystä muutama viikko. Lilli oli myös tarkoitus pestä syksyllä ennen talven tuloa, mutta se jäi kun poni sairastu juuri kuumeeseen ja sen jälkeen kelit viileni sen verran, että en kyllä uskaltanut alkaa enää pestä sitä kokonaan. Ehkä seuraavana aurinkoisena ja lämpimänä päivänä pesen sen äkkiä ja yritän kuivattaa sisällä loimilla.

Moni varmaan huomasikin että kuvissa näkyy taas Lillin toiset suitset, sain vihdoin vaihdettua pitkään odottaneen osan turpahihnaan ja nyt pitää alkaa käytellä noita. Jotenkin tuntuu vaan niin kivalle Lillin puolesta että varsinkin niskassa korvien takana ei ole sellaista ohutta hihnaa mihin tulee kaikki paine ja turvan päälläkin on tosi erillainen muotoilu.


maanantai 13. huhtikuuta 2015

Hevoset yhteiseen tarhaan



Hevoset pääsi eilen yhteiseen tarhaan! Ne on ollut koko talven erillään kun molemmilla on ollut hokit, nyt sitten vihdoin kaikki jää on pois ja enää tuskin tulee pakkasia. Lilli ei nyt varsinaisesti potki, mutta kyllä se välillä vähän uhkaavasti heiluttelee jalkoja, joten hokkien kanssa voisi tulla pahaa jälkeä. 

Tälläkään kertaa hevoset ei pahasti riehunut kun ne pääsi samaan tilaan pitkästä aikaa, Lilli muutaman kerran näytti Voitolle kumpi täällä määrää, ja sitten tarhailu jatkui rauhassa. Voitto kyllä riekkui koko loppu illan, kun sillä oli niin jännää isossa tarhassa ja se kävi haastamsaa kaikkien kanssa pientä leikkiä, kun yritettiin siivota tarhoja. Lilli saattaa myös nyt pullistua entisestään, kun se syö vähän Voitonkin heiniä, tarhaan on mahdoton annostella niin että Lilli saisi sen pienemmän heinäkasan.

Samassa tarhassa kyllä on hyvät ja huonot puolet, hevoset tykkää olla samassa kun ne saa kupsutella ja rapsutella toisiaan ihan milloin haluaa. Lilli on myös kova paimentamaan Voittoa ympäri tarhaa ja ne vaihtelee heinäkasoja paljon, joten kävely ja aktiivisuus tekee niin hyvää lihaksille ja kaikelle paikallaan kököttämisen sijaan.

Huonoin ja riskein juttu yhteisessä tarhassa on ehkä se, kun Lilli karkaa niin helposti. Meillä ei ihan aina ole sähköä päällä, tai esim. tällä hetkellä se ei kulje kunnolla langoissa. Eilen kun oltiin siivoilemassa tarhoja samaa aikaa kun hevoset oli ulkona, Lilli vaan irrotti hampailla yläportin ja oli selvästikkin lähdössä jo sisälle. Muutaman kerran se on talven aikana ihan vaan saanut aukaistua portit ja lopulta kun on tultu kotiin, se on ollut hengailemassa kaikessa rauhassa tallin oven edessä heinäpaalilla. Linkki vanhaan videoon. Nyt jos Lilli karkaa, niin todennäköisyys että Voittokin pääsee ulkopuolelle on suurempi ja Voitto ei oikein hallitse niin isoa tilaa, joten siinä voi käydä huonosti. Pakko saada nyt äkkiä kunnon sähkö kiertämään lankoihin, niin vältytään kahden hevosen pyydystämiseltä pihasta.


Ylhäpuolella olevasta kuvasta näkyy hyvin Lillin talvikarvan ja kesäkarvan ero. Aloitin tässä yksi päivä repimään sen kaulasta karvaa, ja ehkä ei olisi pitänyt. Nyt olen nyppinyt keskelle kaulaa tuollaisen karvattoman alueen, ja menee vielä jokunen aika ennen kun loput karvat irtoaa itsestään kokonaan pois. Lillin kesäkarvassa nuo kärpäskimon pilkut näkyy kyllä niin selvästi, kun taas talvikarvassa pilkut on sumeita ja tuollaisia levinneitä.

Tällä hetkellä kun olen juuri kirjoittamassa postausta, Voitto nukkuu niin ihanan näköisesti makuullaan lämpimässä auringonpaisteessa ja Lilli seisoskelee ihan vieressä ja vahtii. Joku kerta pitää varovasti mennä ulos ja kävellä vähän lähemmäksi kameran kanssa. Lillikin nukkuu joskus ihan makuullaan ulkona, mutta usein vasta kesällä kun on tosi lämmintä. Tänäkin kesänä hevoset joutuu olla puoli päivää tarhassa, ja puolet laitumella. Molempien syömistä pitää rajoittaa ettei ne paisu tuoreesta heinästä liikaa. Tuntuu että Lilli on jo nyt vähän liika pulleassa kunnossa, eikä sille saa tulla enempää mahaa ennen laitumille pääsyä.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Arvonta

Nyt olisi taas mahdollisuus osallistua pienimuotoiseen Sheinsiden arvontaan. Onnekas voittaja saa valita yhden tuotteen  NÄISTÄ  kuudesta vaihtoehdosta. Mukaan arvontaan pääset kirjautumalla/luomalla tunnukset Sheinsidelle ja jättämällä kommentilla sähköpostiosoitteen (sama kun kirjautumis osoite) tähän postaukseen. Kerro myös kommentissa mistä vaatteesta olisit kiinnostunut, jos voitto sattuisi osumaan kohdallesi.

Monesti kysellään onko Sheinside ihan luotettava, itse olen ollut todella tyytyväinen tämän suhteellisen pitkän ajan kun olen heidän kanssaan tehnyt yhteistyötä.  Kaikki toimii niinkuin pitääkin, vaikka välillä en millään malttaisi odottaa pitkää lähetys aikaa tänne Suomeen. 

Vaatteiden koossa kannattaa huomioida, että usein meille suomalaisille pitää sieltä valita yhtä kokoa isommat yläosat ja housuja jopa kahta kokoa isommat. Eli kannattaa ennemminkin tarkistaa jokaisen tuotteen senttimäärät, eikä kiinnittää huomiota pelkästään onko tuote S tai M kokoa.

Onnea kaikille arvontaan! Osallistuminen päättyy 15.4.2015 ja voittajaan otetaan yhteyttä sähköpostilla. ARVONTA PÄÄTTYNYT voittajaksi selvisi mira.paretskoi@hotmail.fi 

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Pitkästä aikaa omalla kentällä!

Eilen ratsastelin taas molemmat hevoset, oltiin tallissa ihan ajan kanssa ja Tiia kävi sitten loppujen lopuksi hakemassa sisältä kameran ja otti muutaman kuvan. Kenttä on nyt vihdoin ihan kokonaan sula, osittain vielä tosi pehmeä ja löllö, mutta joistain kohdista maa on sulanut jo putkiin asti ja pohja on ihan kuiva. Pitää vielä muutama päivä odotella näin lämpimillä keleillä niin maa sulaa kentän alta, ja sitten loppu vesikin imeytyy pois pinnasta. 

Kaikki suojat, kengät ja satulavyöt näyttää ihan järkyttäville, kun hiekkaa ja rapaa on jokapaikassa, Lilli oli myös suunnilleen mahaan asti ihan ruskea ratsastuksen jälkeen. ratsastus sää sattui kerrankin tosi kivasti, menin pelkällä hupparilla ja oli kyllä lämmintä kun aurinko vielä illalla paisteli kivasti suoraan kentälle.



Molemmilla hevosilla oli pieniä ongelmia mennä vesilätäköistä ja rapaisella pohjalla, mutta Voitto kyllä oli kaikista pahin! Nyt ymmärrän miksi Tiia on aina valittanut, että ei tämä hevonen pysty mennä rapaisella ja lätäköitä täynnä olevalla kentällä. Se kiemurteli ja teki ihme hyppelyjä, ettei olisi tarvinnut kastella jo valmiiksi ihan märkiä ja likaisia kavioita. Puolet ratsastuksesta se keskittyi tarkastelemaan maata ja asettelemaan jalkoja, kun olisi vaan pitänyt kuunnella ja mennä kunnolla.

Menin myös poikkeuksellisesti Voitolla gramaaneilla valmentajan vinkistä. Apuohjat löytyi kotoa kun niitä on joskus tarvittu oikeasti, ja on kyllä pitkä aika kun viimeksi olen käyttänyt. Sai tarkasti katsoa mistä välistä mikäkin naru tulee, että piti kunnolla ohjasta kiinni ja gramaanit ihan vaan mukana kädessä rennosti. Voitto tietää hyvin miten toimia ja lätäköistä huolimatta sain sen hyvin liikutettua kaikissa askellajeissa. 

Tein myös vähän väistöjä, kun tehtiin niitä viime koulutunnilla ja nyt oli selvästi mielessä miten piti tehdä etuosa edellä ja riittävän reipasta askelta. Voitto on kyllä raskas ratsastaa varsinkin ravissa ja laukassa, kun tuntuu että ei muilla hevosilla enää tule edes kunnolla lämmin kun menee normisti, mutta sitten Voiton kanssa olen ihan hengästynyt jo vähän ajan päästä :D



Menin Lillillä alkuperäistä suunnitelma pidempään, kun silläkin tuntui olevan energiaa. Oli intoa ratsastaa, kun kenttä oli nyt ekaa kertaa siinä kunnossa melkein koko talven aikana, että pystyi mennä kunnolla. Nyt kun kesä tulee niin Lillinkin pitää alkaa taas menemään vähän enemmän ja monipuolisemmin perus työskentelyä, että se saa lihaksia takasin jotka kaikki on menetetty talven aikana. Nyt kun katsoo kuvia niin silläkin alkaa olemaan jo ihan siisti karva ja enää ei kyllä lähdekään irti niin järkyttävästi mitä vähän aikaa sitten.

Tiia keksi myös hyvän kuvaus paikan tallin takana johon paistoi kivasti aurinko. Pitkää ei ehditty kyllä kuvailla kun Voitto sai kohtauksen tarhassa Lillin hävittyä. Voitto kyllä osaa olla tarhassa hyvin vaikka menisi tielläkin, kunhan Lilli on koko ajan sen näköetäisyydellä. Pienellä muokkauksella kuvista tuli ihan tosi hienoja ja keväisiä, aurinko paisto niin kivasti matalalta ja kirkkaana.


Olisi vielä ollut muutama vähän erilainenkin kuva samasta kohdasta, mutta loppupään kuvissa minulla oli sellaiset ilmeet että ei kyllä voinut laittaa tänne. Selitin koko ajan Tiialle jotain ja ilme oli sen mukainen kun Voitto riehu ja huusi tarhassa toisella puolella tallia. Lilli olisi ollut kyllä niin hyvin kun se ihmetteli mikä Voitolle tuli, mutta itse menin sitten pilaamaan kaikki muuten täydelliset kuvat...

Puut tulee kyllä kivasti taustalle ja ihan edessä olevat koivun rungot näyttää hienoille, ihme kun ennen ei olla tätä kuvaus paikkaa huomattu niinkin lähellä. Usein saa aina etsimällä etsiä hyvää taustaa ja turvallista paikkaa mihin pääsee hevosten kanssa, pitää joskus toistekin ottaa samassa paikassa aurinkoisella kelillä kuvia!


Nyt on kyllä tullut niin paljon enemmän energiaa ja aikaa liikuttaa ja hoitaa vähän pidemmän kaavan mukaan hevosia. Aina ei tarvitse kytätä kelloa ja mennä pimeällä illalla koulun jälkeen talliin. Talvi meni loppujen lopuksi tosi nopeasti ja selvittiin hyvin hevosten liikutuksesta. Aina vaan kun kesällä muistelee sitten talvea niin tulee vaan mieleen huonot jutut, liukkaat kelit ja pimeät illat. Kyllä siitä aina selviää ja sitten on voittoisa tunne kun kenttä sulaa ja pystyy taas alkaa normaalisti ratsastamaan,eikä tarvitse miettiä joka kerta pystyykö kentällä kävellä, onko liukasta, tuleeko tilsoja ja paljonko on pakkasta. 

Vaikka toisaalta huono että Tiia ei ole nyt voinut ratsastaa yhtään, mutta ollaan ainakin saatu enemmän kuvia kun pitkään aikaan, eli jotain positiivistä siinäkin. Aina on niin tylsää ja pitkäveteistä odotella ja sitten helposti menee monta tuntia tallissa jos aletaan vuorotellen ratsastamaan ja toinen kuvaa. Ei siihen todellisuudessa mene paljoa pidempää aikaa, kun että itse menen molemmat hevoset, mutta ehkä kuitenkin kivempi niin että toinen kuvaa ja toinen sitten vaan ratsastaa. Kunhan Tiia kuntoutuu niin ehkä sekin saa kivuta piiitiikästä aikaa Lillilin kyytiin ja minä voisi sitten ottaa vuorostaan kuvia kentän laidalla...


maanantai 6. huhtikuuta 2015

Valkeiden ponien ongelmat

Näin keväällä kun Lilli alkaa tarhailla ilman loimea, saa alkaa totutella taas keltaiseen väriin valkean sijaan, ruskeat täplät ja pinttynyt lika karvassa ei näytä kauhean kivalle. Mahdoton tehtävä pitää valkea väri puhtaana! Nämä on näitä ongelmia mitä kaikki valkeiden ponien tai hevosten omistajat tietävät :D Lillikin vaan vaalenee vuosi vuodelta, ja harmaa väri jaloista on jo melkein kokonaan lähtenyt. Onneksi se ei kuitenkaan ole ihan puhtaan valkoinen, vaan viralliselta väriltään kärpäskimo, eli siinä on pikkuruisia ruskeita ja mustia täpliä, mitkä erottuu selvimmin kesäkarvassa.

Meillä sentään on kotona puhtaat ja suhteellisen kuivat hiekkatrahat, mitkä on tehty aikoinaan ihan savipellon tilalle perusteellisesti. Hevosten ei tarvitse enää seistä päiviä mutakossa nilkkoja myöten vedessä ja sisälle tuotaessa niillä on puhtaat jalat. Omat vinkit ponin puhtaana pitoon perustuvat ehkä juurikin siihen että tarhan pohjan pitäisi olla suhteellisen hyvä, kuiva ja mudaton. Myös karsina vaikuttaa paljon, sen siisteys ja käytetäänkö kuivikkeena turvetta vai purua. Lillikin on ollut joskus turvekarsinassa, ja valkealla ponilla kyllä toimii puru kuivikkeena paljon paremmin. Turve on sen verran tummaa että se värjää karvaa, ja harjaamallakaan kaikki ei lähde pois.

Yksi hyvä puoli valkeassa värissä on kyllä se että veri näkyy siinä hyvin, Lillistä huomaa joka ikisen pienenkin naarmun,. Voitolla voi olla joku isompikin haava eikä sitä vaan millään huomaa tummasta karvasta. Kaikki hokin polkemat ja pahat ötökän puremat huomaa kaukaa, ja osaa sitten putsata haavat ja naarmut oikeasta kohdasta. Joskus etsittiin Voitosta haavaa kun lattialla oli veripisara, mutta ei sitten loppujenlopuksi ikinä löydetty sitä, vaikka käytiin koko hevonen läpi.


Parhaiten ehkä piehtaroimalla tullut lika lähtee pois, kun antaa sen rauhassa kuivua ja sitten vaan harjaa pois. Lillillä on myös käytössä täsmäpesuainetta, kuivashampoota erityisesti kimolle värille suunnattua. olen monesti vähän putsaillut pahimpia tahroja karvasta jos ollaan lähdössä jonnekin, ja varsinkin kesällä kun ei ole koko aikaa loimi päällä peittämässä likaisia täpliä. 

Pesen Lillin ehkä muutamia kertoja vuodessa ihan perusteellisesti kimoshamppoolla mikä korostaa valkeaa väriä. Nyt kun kelit taas lämpenee, ja uskaltaa kastella koko ponin niin pitää pestä talven aikana kertyneet pölyt pois ihosta. Kesällä sitten tosi usein huuhdellaan hevosia viileällä vedellä ihan ratsastuksen jälkeen tai kuumina päivinä että nekin saa vähän vilvoitella, silloin ei tarvitse käyttää pesuainetta, mutta pelkkä vesikin jo putsaa tosi paljon karvaa. 

Häntää ja jalkoja tulee pestyä useammin. Häntään pinttyy helposti jouhiin likainen väri, ja se monesti näyttää ennemminkin keltaiselle kun valkealle. Helpoin tapa pestä vaan pelkkä häntä on ottaa ämpäriin vettä ja vaahtoa ja liottaa jouhia siellä. Eron oikeasti huomaa vasta kun häntä on kuivunut, monesti en ole edes muistanut miten valkea Lillinkin häntä voi olla, juuri pesun jälkeen.


Tällä hetkellä Lillin karva on ehkä vähän epäsiisti, kun jäljellä on enää huonokuntoinen pitkä karva, ja pohjavillat on jo tippunut. Leikkasinkin sille jo kesätukan ja nyt pitää vaan odotella että loput talvikarvat putoilee. Olin laiska hevosenomistaja, otin sakset käteen ja leikkasin vaan ihan suorilta puolet pois harjasta, se on kasvanut ihan kauheasti talven aikana, ja nyt näyttää taas niin siistille tasainen lyhyt harja. Lilli ei oikein tykkää nyppimisestä, joten säästin itseni ja sen vaivalta alkaa repiä tukkaa pois.


Joskus kyllä tuntuu että valkeasta väristä on niin paljon vaivaa, mutta Lilli on ihan tosi siisti ja itsekin tarkka missä mudassa pyörii. Monesti kisoissa nähnyt pahempiakin täpläponeja, jotka näyttää sille että niitä ei ole edes yritetty putsata. Silloin kun itse käytiin vielä kisoissa Lillin kanssa, niin pestiin se edellisenä päivänä, pidettiin loimea aamulla ja vielä mahdolliset täplät otettiin tarkasti pois kuivashamppoolla. Kesä karva on vielä niin nahkamainen ja ohuen uhut, että siitä loppujenlopuksi irtoaa hyvin lika kun vaan käyttää oikeita aineita. 

Kimoshamppoot ja kaikki lian irrotus jutut kimoille on usein myös violetteja, ja tosi voimakkaan värisiä että valkea väri korostuisi, eka kerran kun suihkutin ihan kirkkaan violettia kuivashamppoota Lilliin, piti hetki miettiä että mitä ihmettä on tullut ostettua, loppujen lopuksi kuitenkin violetti väri toimii tosi hyvin valkean kanssa!

Kesällä ja näin keväälläkin Lilli piehtaroi paljon, tietenkin sitä kutittaa irtoava karva, ja kohta tulee sitten jo sitten kutisevat ötökän puremat.  Myös aina pesun jälkeen, jos sen erehtyy laittamaan tarhaan tai laitumelle niin arvatenkin etsii parhaimman mahdollisimman kuivan pölyävän hiekka kohdan ja pieharoi siinä. Lopputuloksena koko ruskea poni, ja oikeasti joskus kun kauempaa katsoo niin Lilli näyttää ihan harmaalta tai ruskean kirjavan väriseltä.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kaksin kappalein ratsastettavia

Moikka! Tilanne on nyt maastoreissun jäljiltä se että Tiia ei ole voinut ratsastaa sen jälkeen ollenkaan ja varmaan jonkun aikaa eteenpäinkin minä joudun hoitamaan Voiton liikutukset. Näin lomillahan se on mennyt aika kevyesti, ja tänään käytiin valmennuksessakin, mutta sitten kun koulut alkaa niin tiedossa voi olla vähän tiukempaa aikataulua. Kahden hevosen liikutus ja tallin siivoaminen vie oman aikansa ja olen kyllä ihan uupunut nyt parin päivän jälkeen kun tässä on ollut niin paljon muutakin ohjelmaa. 

Hyvä uutinen on se että eilen saatiin kenttä hyvään kuntoon, siitä aurattiin ohut jää lumikerros pois ja nyt vaan odotellaan niin pinta pehmenee auringossa. Pääsin sitä jo testailemaan heti aurauksen jälkeen, mutta sillon pohja oli vielä niin kova että menin molemmilla hevosilla vaan käyntiä ja taivuttelin kunnolla. 

Tiia pystyi tulla toissapäivänä vielä kuvailemaan kun menin pellolla molemmat hevoset. Voitolla menin ihan kunnolla ravia ja laukkaa, vaan niin että se sai vähän liikettä ja purkaa turhia virtoja. Ympärillä tapahtuvat jännät asiat meinasi alussa olla vähän liikaa sille, mutta kun otin ohjat tuntumalle ja hölkyttelin vähän niin homma alkoi sujua tasaisemmin. Pellon pohja ei ollut ihan täydellinen, mutta pieni vetisyys ja sohjolumi ei nyt siinä tilanteessa haitannut, kun oli pakko ratsastaa ja paras vaihtoehto oli pelto. 


Menin myös Lillin pellolla ja tiellä Voiton liikutuksen jälkeen, ja oli kyllä yhtä hassua niin kuin aina istua Lillin selkään joka tuntui niin miniponilta ja laahajalkaiselta Voiton jälkeen. Voitto osaa olla hyvin yksin tallissa, joten pystyin mennä myös tiellä pellolla pelkän kävelyn jälkeen, ja otin ihan kevyesti ravia ja yhden laukkapätkän. Lilli ei oikein tainnut tykätä mennä kuraisella tiellä, ja sen maha ja jalat kyllä oli kauhean näköiset kun päästiin talliin.



Niin kuin taisinkin jo mainita oltiin tänään aamusta myös kouluvalmennuksessa ja menin Voiton kanssa toista kertaa ikinä kunnon kouluvalkussa. Nyt meillä alkaa Voiton kanssa sujua vähän enemmän, ja sekin pääsi yli alkujärkytyksestä kun minä kiipesinkin Tiian sijaan selkään. Alkuun pienen yhteisen sävelen hakemisen jälkeen meni hyvin, valmennuksessa olin vain minä ja toinen ratsastaja, joten ohjeita tuli hyvin joka hetki.


Valmennuksessa tehtiin tehtävää jossa oli väistöjä ja ympyröitä, alkuun vähän käynnissä, sitten ravissa ja laukassa. Väistöissä Voiton kanssa piti olla tarkkana että se nimenomaan väistää etupää edellä, peileistä näki ja selkään tunsi kyllä huomattavan eron milloin sain sen menemään oikein, ja varsinkin laukassa olen tyytyväinen kun saatiin toiseen suuntaan muutama tosi hyvä väistö! 

Tehtävä oli sopivan yksinkertainen ja valmennuksesta kyllä jäi kiva fiilis, varsinkin laukassa Voitto tuntui tosi hyvälle ajoittain ja oikeasti tuntui että itsekin ehkä osaa jotain. Jos nyt jotain negatiivistäkin pitää sanoa niin sujuvissa ponnekkaissa laukannostoissa ja harjoitusravissa on kyllä vielä vähän kehiteltävää :D Ihan kauheaa miten voi olla niin hankala istua Voiton ravissa, kun olen mennyt isompi liikkeisilläkin hevosilla, ehkä sillä vaan jotenkin on sellainen ilmaan heittävä ravi että en yksinkertaisesti voi olla kyydissä rennosti ja käyttämättä kaikkia lihaksia selässä istumiseen.




Lilli on ollut viimeaikoina vähän likainen, kun se on tarhaillut ilman loimea ja useaan otteeseen sitten käynyt piehtaroimassa ihanassa kuivuneessa hiekassa joka on nyt vihdoin tullut lumen alta esiin. Siivottiin tarhat talven jäljiltä tosi hyvään kuntoon, ja on kyllä helppoa nyt vaan hiekalta jatkossa siivoilla, ja vähän haravoida ylijääneitä heiniä. Lillin tarhassa on vähän jäätä jäljellä ja se on vähän märempi kun Voiton tarha, joka on jo ihan kokonaan hiekalla ja kuiva. 

Olisipa aina näin paljon asiaa, niin olisi jotakin postattavaa, kiva kyllä kun pääsee nyt ratsastamaan Voitollakin ja mahdollisesti vielä valmennukseen, ja ensi kerralla ehkä saadaan kuvaajakin mukaan, niin on muutakin kun tekstiä!

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Ulkoasu, kuvia ja maastokauhua

Moikka! Nyt vähän pidennetyn viikonlopun aikana ajattelin vaihtaa blogin ulkoasun ihan uuteen uskoon, ja uusi banneri on jo paikallaan. Tein bannerin tällä kertaa itse, ja olen lopputulokseen ihan tyytyväinen. Taustaväriä pitää vielä vähän miettiä että jätänkö näin tummaksi niinkuin edellisessä ulkoasussa, vai saisinko etsittyä jonkun kivan keväisemmän.

Bannerin kuva otettiin muistaakseni viimeviikolla, kun käytiin Korholassa ratsastelemassa maneesilla. Lilli katseli hyvin järvelle ja päätin sitten tuosta kuvasta lähtee vähän muokkaamalla tekemään uutta banneria. Entinen banneri oli jo niin tylsä ja ei sopinut tähän keväiseen teemaan :D

Ajattelin nyt samalla myös laitella muita kuvia mitä otetiin ja yksi ratsastuskuva. Mentiin siis maneesille ihan vaan että Tiia pääsee hyppäämään itsenäisesti, samalla menin Lillin ja otin silläkin muutamat hypyt molempiin suuntiin. Ei olla pitkään aikaan hypätty, mutta Lilli kyllä tykkäsi kovasti vaikka esteet olikin ehkä huimat 30cm. Nyt kun mietin itsekin niin olen hypännyt viime kerralla ehkä syksyllä ratsastuskoulussa, ja koko talvena en ole ylittänyt yhtään kunnon estettä. Nyt kun lumet sulaa niin tarkoitus olisi taas alkaa käydä ratsastuskoulu tunneillakkin. 


Odoteltiin meidän maneesi varauksen alkua pihalla ja ajan kuluksi otettiin näitä kuvia. Kiva kun yleensä poseeraus kuvat on otettu meillä kotona, niin täällä saikin ihan erilaisen taustan ja hevosetkin oli virkeämpiä kun ympärillä oli paljon katseltavaa. Keli oli aika viileä ja tuulinen, niin Lillillä nyt on kunnon loimi päällä, mutta ihan kiva niin kuviin tulee vähän väriä ja Lilli ei uppoa liikaa taustaan.


Ratsastin vähän lyhyemmän ajan kun Tiia Voitolla, niin pääsin kuvaamaan kun se hyppäsi. Lilli oli ainakin normaalia reippaampi, mutta ei nyt tällä kertaa kiihtynyt esteistä niin paljoa mitä jollain kerroilla. Koulusatulalla oli kyllä vähän vaastava hypätä, ja lähestymiset tuli muutaman kerran vähän kauas, huomaa kyllä taas tämän oman estesilmän heikkenemisen näin pitkän tauon aikana. 

Me käytiin tässä toissapäivänä vähän maastoilemassa taas kun tie on niin hyvässä kunnossa, ja lopputuloksen Tiiaa viedään sairaalaan ja Voitto juoksee vapaana tiellä. Jos et ole vielä lukenut niin Tiian kokemukset tapahtumasta ja vähän pidempi selonteko löytyy sen blogista uusimmasta postauksesta.


Tilanne kävi nopeasti, molemmat käännähti ihan sekunnissa en ehtinyt edes tajuta, ja sitten näinkin jo kun Voitto juoksi vähän kauempana ja miten Tiia jäi suoraan Lillin alle. Itselläni ei ollut mitään ongelmaa missään vaiheessa ettenkö olisi pysynyt selässä, molemmat jalustimet kyllä lähti käännöksessä, mutta ongin ne sitten matkalla kun Lilli juoksi hädässä karanneen Voiton perässä. Alkuun yritin jarruttaa Lilliä ihan tosissaan ja ajattelin jos saisin sen pysähtymään niin ehkä Voittokaan ei jatkaisi tietä pitkin eteenpäin vaan käyttäisi aivoja hetken ja tajuaisi jarruttaa. Tiesin että tie päättyy pihaan, ja että siellä harvoin liikkuu autoja, mutta silti hätä oli ihan kauhea kun kuvittelin minne Voitto saattaisikaan hätäisenä juosta ja katkoa kaikki jalkansa.

Voitto juoksi tapansa mukaan vapaana ollessa ihan mitään ajattelematta odottavan äitin ohi, luovutin ja lopulta sitten vaan annoin Lillinkin juosta perässä, onneksi tie oli aika pehmeä, eikä ihan jäinen. Lopulta sitten Voitto varmaan sai ajatukset koottua vauhdissa ja laski raville ennen jyrkempää alamäkeä, hidasti ja lopulta jähmettyi ihan kokonaan paikalle. Sain Lillinkin pysäytettyä vähän matkan päähän, mietin sekunnin uskallanko tulla maahan jos hevoset lähteekin uudestaan niin jään kyllä itse siihen paikkaan ja pyydystys jatkuu jalan.

Lopulta sitten hyppäsin alas, viheltelin Voitolle ja kaivelin sokereita taskusta. Alkuun näytti sille että se ravaa suoraan minun ohi tai oikeastaan päälle kun seistiin Lillin kanssa keskellä tietä, mutta lopulta sitten sain ohjista kiinni ja sokerit annettua molemmille hevosille. Luojan kiitos sain molemmat hevoset kiinni ja ehjänä loppujen lopuksi talliin. Kun käveltiin kotiin Voitto oli tietenkin itsekin ihan pelästynyt tapahtumasta ja adrenaliini virtasi sellaisen spurtin jälkeen että se puri minua ihan koko ajan ja tanssahteli joka suuntaan. Tiialle ei onneksi käynnyt mitään pahempaa joten se selvisi sairaalasta jo samana iltana kotiin. 

Viime kertainen pari vuotta sitten tapahtunut maastosählinki oli ihan saman tyylinen, hevoset vaan säikähtää ihan mitään varoittamatta ja kääntyy ympäri, viimeksi minä olin se joka sitten tipahti Voiton jalkoihin ja muussaannuin kavioiden alle. Viime aikoina varsinkin Lillistä on tullut ihan jo häiritsevän säikky, se saattaa yhden rasastuksen aikana ainakin viisi kertaa ihan vaan säiähtä juuri niin että kääntyy kannoiltaan ja poistuu paikalta. Eilen kun kävin sillä ilman satulaa kävelemässä tiellä, sehän pisti jarrut pohjaan ja ryhtäsi suorilta vaan kotiin päin, ja ei sitten lopulta suostunut enää rohkaisujen jälkeen jatkaa matkaa pidemmälle.


Hommat kuitenkin jatkuu ja ehkä ne hevosetkin vähän rauhottuu kunhan tässä kenttä sulaa ja päästään liikuttamaan kunnolla. Tuntuu vähän että Lillillä tuo ylimääräinen energia menee vaan turhaan säikähtelyyn ja asioiden pelkäämiseen :D