lauantai 15. marraskuuta 2014

Loukkaantumiseni hevosten kanssa

Moikka! Nyt taas erikoispostauksen tyylistä kirjoitusta, varmasti monelle valitettavasti tuttu aihe eli loukkaantumiset ratsastaessa tai yleensäkin hevosten kanssa. Ajattelin kirjoitella vähän pitempää juttua, kun moni on kysellyt miten minulla on murtunut jalka joskus, ja onko muita pahoja loukkaantumisia hevosten kanssa.

Olen harrastanut ratsastusta 6-vuotiaasta lähtien, alussa ihan ratsastuskoulussa, jossa sai vähän tuntumaa hevosiin ja vasta opeteltiin toimimaan isojen eläinten kanssa. Ikinä ainakaan muistaakseni en ole millään tavalla pelännyt hevosia tai itse tippumista. Lilliltä en ole koko sen meillä olon aikana kauheasti tipahdellut. On muutamia pahempia tippumisia joista kerron tässä postauksessa sekä sitten niitä perinteisia että läsähtää vaan maahan ja ei ehdi edes huomata mitä kävi.

Pienestä pitäen on tottunut ja osannut valmistautua tippumisiin, ja että kaikkea sattuu hevosten kanssa. Mentiin Demsi ponilla ihan alkuvuosina ratsastuskoulussa ja tippumis ennätys oli muistaakseni 6 kertaa yhden tunnin aikana. Nykyäänkin hoidan omia hevosia ja ratsastan lähes päivittäin, joten olen ihan onnellinen että mitään loukkaantumisia ei ole pahemmin ollut. Pitää koputtaa puuta ja toivoa että jatkossa sama onni jatkuu..

n. 3 vuotta sitten oli ehkä pahin loukkaantuminen mitä minulle on käynyt hevosten kanssa. Oltiin talvella Tiian kanssa maastossa pimeällä tienpäässä. En ymmärrä miten uskallettiin siihen aikaan lähteä maastoon pimeällä kaiken lisäksi ilman satulaa. Nyt ei enää tulisi mieleenkään moinen.
Oltiin jo tulossa kotiin päin ja käveltiin löysin ohjin, kun hevoset säikähti. En ehtinyt valmistautua, ja vaikka kuinka yritin pitää kiinni Lillin harjasta valuin aina vaan taemmaksi ja lopulta luiskahdin alas Lillin ja vierellä juoksevan Voiton väliin. Siitä en muista paljoa tuntui vaan pitkältä ajalta ja seuraavan kerran kun avasin silmät makasin keskellä tietä ja hevoset oli juossut kotiin. Tiia oli tippunut vähän edemmäs ja suunnilleen liikunta kykyinen. Kun nousin ylös aluksi ei tuntunut mitään, mutta sitten kun lähdin kävelemään tiesin että oikeasta nilkasta on varmasti murtunut jotain, se oli outo tunne ja kyllä koski paljon koko matkan sairaalaan! Onneksi oli kypärä ja turvaliivi niin vältyttiin muilta vammoilta. Lääkärissä selvisi kun alettiin tutkia, että jompikumpi hevosista oli juostessaan astunut jalan päälle, kuoma kengässäkin oli hokin reiät siinä kohti :D


Jalan murtumisen lisäksi leikittiin vähän liikaa Vekin ja Lokin kanssa issikoilla muistaakseni kesällä pari vuotta sitten, ja tipahdin selästä. Ranteeseen tuli venähdys tai korkeintaan joku ihan mini murtuma, se oli muutaman viikon lastassa ja sen jälkeen parani tosi hyvin. Hyvä juttu tässä oli se että sain ratsastaa lastalla omalla vastuulla. Olin kylläkin ratsastellut myös silloin kun jalassa oli kipsi ihan muutaman kerran loppu ajasta, se oli vähän haastavaa mutta onnistui ihan hyvin. Sitä en sitten tiedä mitä olisi käynyt jos olisi jo valmiiksi kipsissä olevan jalan kanssa tipahtanut uudestaan.

 Kolmas ja ehkä tilanne mihin ei oikein ole löytynyt selitystä, oli kentällä tässä viime talvena. Ratsastin Lillillä ihan perinteisesti ilman satulaa ja olin ravailemassa lyhyttä sivua ohjat  tuntumalla. Lilli säikähti jotain ja käännähti ympäri. Tipahdin ihan normaalisti maahan, mutta käsi kiertyi jotenkin ohjiin ja olkapää meni sijoiltaan. Sini oli onneksi sen harvan kerran mukana kentällä, ja auttoi Lillin kanssa. Kun nousin maasta käsi muljahti onneksi itse takaisin paikalleen, mutta tunne oli kyllä outo. Käteen sattui ihan järkyttävästi, mutta sormet liikkui vielä niin kipusin selkään ja yritin vähän liikuttaa Lilliä. Sitten kun selvisin tallista ja menin sisälle, päätettiin lähteä päivystykseen ihan varmuuden vuoksi. Kädessä ei ollut mitään, se oli vaan käynyt paikoiltaan ja lihakset ja kaikki jänteet oli venähtänyt yllättäen olkapään sijoilta käymisen takia. Kipu oli muutaman päivän sen jälkeen kova, mutta selvisin onneksi säikähdyksellä.


Näiden loukkaantumisen lisäksi hevosten kanssa ei ole käynyt mitään suurempaa, pitää vaan olla tarkkana mitä tekee ja jättää turhat riskit pois. Nykyään on myös tottunut niin paljon Lillin säikähtämisiin ettei ihan helpolla edes tipahda selästä.  Esteillä tietenkin lukuisia tippumisia, joista osa ollut pahempiakin, mutta onneksi taas kerran on selvitty säikähdyksellä. Tämän takia käytän aina kypärää ja turvaliiviä sekä hypätessä, maastossa ja ilman satulaa mennessä että jos sattuu tippumaan, on edes vähän suojaa pahemmilta kolhuilta. Moni teistä lukijoistakin varmaan muistaa kaatumisen Lillillä esteillä valmennuksessa, jossa olisi voinut käydä huonomminkin minulle sekä Lillille. Ratsastus osaa kyllä olla vaarallista, mutta suurin osa näistäkin mitä nyt kerroin oli vaan omaa varomattomuutta, varsinkin maastoon lähtö ilman satulaa pimeään.

Vielä sen verran aiheesta poiketen postauksen loppuun, että blogitallista on tullut todella hyvää ja positiivista palautetta ja onnitteluja teiltä. Kiitos kaikille kommentoijille! :) Laitelkaahan kommenttia mitä tykkäsitte postauksista, ja haluatteko jatkossa saman tyyppisiä kirjoituksia?


37 kommenttia:

  1. Oli tosi kiva kun teit tästä aiheesta postauksen! :)
    Mulle ei oo koskaan sattunut mitään pahempaa ratsastaessa, mutta johtuu varmaan siitä etten ratsasta kuin muutaman kerran viikossa ;)
    Tippumiset on harmillisia, mutta ratsastus on vaarallinen laji, vaikka sitä monet (kuten minä) rakastaa! ♥

    VastaaPoista
  2. Kiva postaus, ja tällaisia olisi kiva saada lisää :) Ja mielestäni tuo Blogitalli on tosi hyvä ja itsekkin löysin paljon uutta, mielenkiintoista lukemista sitä kautta :)

    Sitten vielä postaustoive.. Olisi tosi kiva jos voisit joskus tehdä jonkun postauksen tai vaikka postaussarjan hevosen ostosta ja että mitä kannattaa muistaa vaikka koeratsastuksessa, tai jotain tällaisia. Ja jotain perus ruokinta tms vinkkejä :)

    Sun blogis on tosi kiva ja mielenkiintoinen, tykkään vaan lukea teidän menosta :).

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus :) Onneksi olet selvinnyt kuitenkin aika vähällä tippumisten suhteen .Mietin kun tuossa lopussa luki, että "käytän aina kypärää maastosa, hypätessä ja ilman satulaa mentäessä" niin tarkoititko, että käytät kypärän lisäksi myös turvaliiviä silloin? :)
    Ja vielä onnea siitä blogiportaalista! kiva, että kaikki bloggaajat saavat osallistua siihen haasteiden muodossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) ja tuossa oli unohtunut se turvaliivi sana, hyvä kun sanoit korjasin heti.

      Poista
  4. tälläset postaukset on just tosi kivoja! :)

    VastaaPoista
  5. Tosi kiva postaus :)
    Mulle ei onneksi oo käynytr ikinä kauheen pahasti hevosten kanssa, pahin on kun tipuin hoitoponiltani, ja vasen käteni taittui jotenkin alleni, ja kyynerpää meni pois sijoiltaan, ja epäiltiin että siinä oli joku todella todella pieni hiusmurtuma.

    VastaaPoista
  6. Ihan paras postaus, lisää tän tyyppisii!!!!!

    VastaaPoista
  7. Tositosii kiva! Ja tykkäsin tosi paljon tosta blogiportaalista :)

    VastaaPoista
  8. Hyvä, ja tosi asiallinen postaus!!
    Itellä pahin on ehkä se kun lensin viime vuonna voltilla kiitolaukasta seinää päin, ja tästä seurasi vähän yli viikon alaselän kipu aina kun jollain tavalla hölskyin, ja seuraavalla tunnilla oli kyllä ihana mennä pomppuravisella hevosella harjoitusravia, sattui ihan mukavasti.
    Mutta hyvä, että ei ole pahemmin koskaan käynyt!
    Onnea blogitallin kanssa!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) ja toi on kyllä niin ikävää kun yleensä tippumisen jälkeen sattuu monta päivää, vaikkei varsinaisesti mitään olekkaan käynnyt.

      Poista
  9. Kiva kun tuli tämmöinen postaus!

    VastaaPoista
  10. Tää postaus oli hyvä! Tee näitä lisää! :)

    VastaaPoista
  11. Kiva postaus! :) Tee lisää tämän tyyppisiä :)

    VastaaPoista
  12. minä vuonna toi on tapahtunut Pinja?

    VastaaPoista
  13. Oli tosi kiva lukea näitä vaikka ei toivottoja olikin :)

    VastaaPoista
  14. Tää oli mukavaa vaihtelua. :) Itsekin aikoinaan tippunut hevosen säikähdettyä suoraan sen jalkoihin ja toinen polvi meni paskaksi sen jälkeen ja vielä tänä päivänäkin se oireilee.

    VastaaPoista
  15. Kiva postaus! Lisää tämmösiä :D
    Minä en ole tippunut, kuin kaksi kertaa 4 vuoden aikana. Ensimmäisen kerran shettikseltä ja toisen kerran yli 170cm herralta( jonka jälkeen sattui kivasti joka paikkaan, kun olin kuulma lentänyt isossa kaaressa korkealle :') ) Johtuu varmaan siitä, että hevoset on tosi varmoja millä ratsastan... Onneksi ei ole sattunut mitään vakavaa, vaikka en turvaliiviä käytä.

    VastaaPoista
  16. Omistan turvaliivin, mutta ei se ikinä ole päällä silloin kun satun tippumaan (okei okei, viimeisten kolmen vuoden aikana, kun olen lähinnä omalla hevosella ratsastanut, se on ollut päällä ehkä 5 kertaa..) :D
    Ja huvittaa se, että pidät pimeällä ilman satulaa maastoilusta jotenkin tyhmänä. Sekin tietysti riippuu ihan hevosesta, kuinka helposti säikkyy ja näin, mutta eipä tuo omakaan mikään pomminvarma ole ja silti ei syksyllä/talvella paljon muuta tehdäkään kuin maastoillaan ilman satulaa iltaisin, ja minusta se on ihan yhtä normaalia kuin valoisalla kentällä menokin :D

    VastaaPoista
  17. Kiva postaus!!!! Hauskat noi kaks ekaa kuvaa!! ;)

    VastaaPoista
  18. Itselläni ehkä pahin tippuminen oli kun laukkasin kaverin kanssa lumihangessa. Yhtäkkiä tulikin syvempää lunta ja hevonen kompastui, ei kuitenkaan kaatunut. Lensin kaulalle josta sitten tipuin hevosen eteen. Hevonen laukkasi ylitseni ja koska kaverini tuli perässä, hänkin laukkasi hevosella ylitseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ^mitään ei siis käynyt, joka on kyllä ihme!

      Poista
  19. Itelläni ainut tippuminen mitä on tullu oli viime kesänä. Oltiin maastossa ja laukkailtiin tiellä. Sit hevonen otti pari askelta sivuun enkä ite ollut yhtään varautunut siihen, tasapaino petti ja sit tipuin selälleni. Hevonen lähti karkuun mut onneks oli pelto tien päässä ni jöi sinne syömään. Mulle olis voinut käydä tosi pahasti, koska selässä oli ihan jirveet jäljet ja se sattus mut onneks oli turvaliivi.. Kypärästäki lähti yli 5cm pala irti takaraivon kohdalta. Eo tullu muuta pahempaa ku asvaltti ihottumaa selkään ja astmakohtaus, epäiltiin kyllä lievää aivotärähdystä kun pää kolahti sen verran kovaa.

    VastaaPoista
  20. monta kertaa oon mieki tippunu...:D
    pahin oli viime kesänä kun tipuin betonulle ja kypärän ( äidin vanhan) naru katkes ja sain aivotärähdyksen.

    yks kaatuminenki tullu, myn toinen jalka jäi alle;) ku hepo liukastu... oon tippunu ainaku tuhat kertaa....😋

    VastaaPoista
  21. Onko toi kuva missä oot tippuneena maassa otettu silloin kun sulta murtui se nilkka vai onko toi joku muu kuva? Jos on tosta tapahtumasta niin kuka sai otettua sen? Tosi kiva postaus oli! :)

    VastaaPoista
  22. Itellä kävi kanssa kerran estevalmennuksessa niin että ku ponilla hyppäsin sarjaa nii sukellettii jo heti siinä a-osalla ja b-osan jälkeen putosin voltilla alas ja olkaluu, tai no periaatteessa koko käsi, muljahti tuolta olkapäästä pois paikaltaan mut meni kyl itekseen takas paikalleen. Käsihän oli sit muistaakseni kuus viikkoa kantositeessä ja siitä oli vielä pari viikkoa liikuntakieltoa, oli aika paha ku silloin vielä valmentauduin kys. ponilla ja olis ollu kisoja sinä keväänä enkä niihin sit päässy :D

    VastaaPoista
  23. Itsellä ainut paha tipahtaminen oli ku oli estetunti ja mentiin semmosta parin esteen tehtävää, ja sit ratsastin vähä huonon tien esteelle, en ehtiny hyppyyn mukaan ja suistuin satulasta oikeen olkapään päälle esteen jälkeen. Hevonen ei tehnyt siis mitään, vaan tuo oli ihan oma vika. Olkpapää oli sit tosi kipee ja ekana arveltiin lääkärissä hiusmurtumaa mut sit selviskin et se oli vaan paha ruhjevamma. Kyllä ärsyttti ku ei pariin kolmeen viikkoon voinu kädellä tehä yhtään mitään, edes nostaa, ja siinä samalla menikin sit matka Puolaan, hevosvaellukselle sivusuun. :D

    VastaaPoista
  24. Minkä ikänen Sini on??

    VastaaPoista
  25. Onneksi mitään isompia ei ole sinullekkaan sattunut hevosten kanssa! Itsellä ehkä pahin jokin polven ruhjeet, mutta mitään sen kummempia onneksi ei ole satuunut:)

    VastaaPoista
  26. Itelläni on tullut lievä aivotärähdys 👎

    VastaaPoista
  27. Tykkäsin kovasti postauksesta ja sulla on tosi hyvä blogi! :)

    VastaaPoista
  28. Auts on vrm sattunu nuo tippumiset :x Ite tippuin voltilla jääkokkareeseen selällee ja nikama pois paikoiltaa. Se on mun pahin tippuminen :D Mut tiiän et joku päivä semmone sairaala reissu tulee varmasti. Hevosten kanssa kun sattu ja tapahtuu kaikenlaista!

    VastaaPoista
  29. Tosi kiva postaus ja onneks ei oo käynyt pahemmin! :) Itselläni pahin taisi olla pari vuotta sitten, kun tipuin maastossa. Muistan vain kun sovin siskoni kanssa että laukataan vielä yksi pätkä ja seuraava muistikuva olikin maassa. Olkapään alue oli niin kipeä että hyvä että sain sanoja suustani! Muistan kun kuulin hevoseni laukkaavan sielä edessäpäin ja siskoni huutaa että mitä kävi :/ Siitä sitten sairaalaan ja sielä selvisi että solisluu murtunut pahasti. Mutta olisi mulla pahemminkin voinut käydä! Siitä eteenpäin olen _aina_ käyttänyt turvaliiviä ja tulen käyttämäänkin!

    VastaaPoista

Kiitos kaikille aktiivisille kommentoijille! Jos odotat vastausta, laitathan sen uusimpaan postaukseen kommentilla.